2. Mikroskooppisen pienet eliöt ovat mikrobeja.

- Käsite mikrobi on yleisnimitys kaikille mikroskooppisen pienille eliöille.

- Näihin kuuluvat bakteerit ja arkit, alkueliöiden kunnasta alkueläimet ja yksisoluiset levät, sekä sienten kunnasta hiiva- ja homesienet, lisäksi mikrobeihin luetellaan virukset.

- Mikrobeille ominaista on kyky sopeua monenlaisiin olosuhteisiin (nopea lisääntyminen ja geneettinen muuntelukyky)

Eliömaailman kunnat

ARKIT

- Ovat levittäytyneet kaikkialle maapallolle

- Menestyvät ääriolosuhteissa (+300-asteisesta vesi, suolajärvet)
- Omavaraiset lajit yhteyttävät kemosynteesin avulla (meren syvänteet)

- Eivät aiheuta tauteja

- Ei eroa paljoa bakteerista paitsi kemiallisten ja geneettiset ominaisuudet ovat erilaiset.

- Arkkien DNA:han pakkaamiseen osallistuvat proteiinit, geenien rakenne, toiminta ja proteiinisynteesii.

Arkit jaetaan kolmeen pääryhmään:

a) halofiilit, jotka voivat elää niin suolaisessa vedessä, jossa muut eliöt jo kuivuisivat.

b) metanogeenit, eli metaania muodostavia arkkeja esiintyy mm. nautojen ruuansulatuselimistössä, kaatopaikoilla ja soilla. Ne pystyvät elämään ainoastaan hapettomissa oloissa.

b) termofiilit, ne sietävät hyvin korkeita lämpötiloja. (mm. +98C)

BAKTEERIT

- on vain yksi kromosomi

- solulimakalvosto ja kalvolliset soluelimet (mitokondrio,viherhiukkaset) puuttuvat

- soluhengitysreaktiot tapahtuvat solukalvosta poimuttuneessa soluhengityskalvostossa ja fotosynteesireaktiot yhteyttämiskalvostossa

- bakteerilla voi olla ripsiä tai siimoja, jotka auttavat sen liikkumista ja jalustaan kiinnittymistä.

bakteerin rakenne:

Pyöreät bakteerit ovat kokkeja, sauvamaiset basilleja, käyrät sauvamaiset vibrioita ja kierteiset spirokeettoja.

Vibrio

- taudinmääräyksiä tehtäessä tehdään puhdasviljelmä, jossa kasvaa vain yhtä bakteerilajia. Bakteerinäyte, joka sisältää paljon eri bakteerilajeja  siirretään kasvatusmaljalle, siihen alkaa kasvaa erilaisia bakteeripesäkkeitä. Kun otetaan jostakin näyte maljalle kasvaneesta bakteeripesäkkeestä, ja siirretään se uudelle kasvatusmaljalle, on saatu aikaan puhdasviljelmä.

- Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla, bakteeripopulaaton kasvuun vaikuttaa mm. ympäristön lämpötila, happamuus, happipitoisuus ja vesipitoisuus.

- Ihanteellinen lämpötila 20-40 C

ALKUELÄIMET

- Yksisoluisia tumallisia, liikkumiskykyisiä eliöitä, jotka elävät kosteissa ympäristöissä.

- Ne lisääntyvät lähinnä suvuttomasti kahtia jakautumalla tai monistumalla isäntäeläimessään.

- Usein tautia aiheuttavan alkueläimen elämänkiertoon kuuluu eläminen varsinaisen isäntäeläimen lisäksi joissakin väli-isännissä.

- Yksi eniten kuolonuhreja vaativista alkueläintaudeista on malaria.

- Taudinlevittäjänä toimivat hyttyset. Naarashyttynen imee ihmisen verta ja siirtää samalla elimistössään olevia malarialoisioita ihmisen verenkiertoon, jolloin loisiot asettuvat maksaan ja siitä edelleen punasoluihin. Tartunnan saaneet punasolut hajoavat ja malarialoisiot siirtyvät vereen tartuttamaan uusia punasoluja. Malarialoisio voi siirtyä myös malariaa sairastavasta ihmisestä hyttyseen.