6. Solut jakautuvat, erilaistuvat ja toimivat yhdessä.

- Uudet solut syntyvät solun jakautuessa.
- Jos jakautuminen tuottaa emosolun kaltaisia tytärsoluja puhutaan mitoottisesta jakautumisesta.  

Ennenkuin mitoosi voi alkaa, DNA kahdentuu. DNA:n kahdentumiseen osallistuu monia entsyymejä ja muita proteiineja. Niiden tehtävänä on mm. tunnistaa kahdentumisen aloituspaikka, katkaista vetysidokset DNA-juosteiden väliltä ja korjata erilaisia kopioimisessa tapahtuneita virheitä. Keskeinen entsyymi on DNA-polymeraasi.




Mitoosin vaiheet:



Mitoosi voidaan jakaa profaasiin (esivaihe), prometafaasiin, metafaasiin (keskivaihe), anafaasiin (jälkivaihe) ja telofaasiin (loppuvaihe).

Profaasissa kromosomit kondensoituvat näkyviiin. Prometafaasissa tumakotelo hajoaa ja tumajyvänen katoaa näkyvistä.

Metafaasin aikana kahdentuneet kromosomit asettuvat jakotasoon. Usein sisarkromatidit (kromosomin puolikkaat) asettuvat metafaasikromosomeille tyypilliseen x-kirjaimen muotoon, jossa solmukohtana on sentromeeri.

Anafaasissa tumasukkulan säikeet lyhenevät ja vetävät kromatidit toisistaan irti sekä ohjaavat syntyneet tytärkromosomit solun vastakkaisille puolille. 

Telofaasissa kummankin tytärkromosomiryhmän ympärille rakentuu tumakotelo. Tumasukkula häviää vähitellen ja kromosomit purkautuvat kierteisyydestään löyhäksi vyyhdeksi. Molempiin tumiin ilmaantuu tumajyvänen.

NISÄKKÄÄN KANTASOLU TYYPIT
- kaikki kykyiset kantasolut (totipotentti)
(kykenevät erilaistumaan erilaisiksi solutyypeiksi)

- lähes kaikki kykyiset kantasolut (pluripotentti)
(solut kykenevät erilaistumaan yksilön kaikiksi soluiksi, mutta ei enää istukan soluiksi)

- monikykyiset kantasolut (multipotentti)
(solut voivat erilaistua moniksi eri kudostyypeiksi)

- aikuisen kantasolut
(solut voivat erilaistua vain yhden elimen kudoksiksi.)


Tärkeimmät kasvihormonit:

hormoni                     syntypaikka                                 vaikutukset


auksiinit                    varren kärjen kasvupiste             lisäävät solujen
                                  silmujen ja juurten                      pituuskasvua ja juurien muodostumista
                                   kasvupisteet                   


gibberelliinit              juuret, silmut ja                         lisäävät solujen jakaantumista ja pituuskasvua,
                                     nuoret lehdet                           sekä edistää siementen itämistä.


sytokiniinit                    juuret                                      lisää solun jakaantumista, edistää solujen
                                                                                     erilaistumita, edistää itämistä, estää solujen
                                                                                      vanhenemista


abskissihappo                varren kärjen kasvupiste            edistää solujen vanhenemista, edistää itämistä
                                                                                       estää siementen itämistä, vähentää kasvua


etyleeni (eteeni)               kypsyvät hedelmät                 edistää hedelmien kypsymistä, edistää lehtien
                                                                                          ja kukkien karisemista.

• Kasvien yksilökehitykseen vaikuttavat voimakkaasti kasvihormonit. Ne ova tietyissä osissa syntyviä yhdisteitä, jotka leviävät yleensä veteen liuenneina eri puolelle kasvia
  
• Ne ohjaavat yhdessä ympäristötekijöiden kanssa solujen aineenvaihduntaa.
  
• Lämpöjaksoisuus vaikuttaa siementen itämiseen, silmujen puhkeamiseen ja kasvien lisääntymiseen
  
• Valojaksoisuus (fotoperiodisuus) ohjaa monien lajien kukkimista.