- Perinnöllinen informaatio on DNA:ssa.
- DNA = deoksiribonukleiidihappo
- DNA-molekyylissä on rinnakkain kaksi juostetta, joista kumpikin voi sisältää yli kymmeniä miljoonia nukleotideja.
- Geeni sisältää inormation tietyn proteiinin tai RNA-molekyylin rakentamiseksi.
- Osa geeneistä on aina aktiivisia, osa toimii vain tietyissä soluissa tai yksilönkehityksen tietyssä vaiheessa.
- Geenit jotka ohjaavat solun kannalta keskeisimpiä aineenvaihduntareaktioita (soluhengitys tai proteiinisynteesi) toimivat kaikissa soluissa.
- Suurin osa tumallisen solun geeneistä sijaitsee kromosomeissa.
- Yhdessä kromosomissa voi olla tuhansia geenejä.
- Geenien lisäksi kromosomeissa on monenlaisia geenien ulkopuolisia alueita mm erilaiset toistojaksot ja sammuneet geenit.
( sammuneet geenit = lakannut toimimasta evoluution kuluessa, toisto jaksot = DNA-jaksoja joissa on kaksi tai useampi nukleotidi kertautuu peräkkäin muutamasta kerrasta tuhansiin kertoihin)
- DNA sisältää neljä erilaita emästä. Geenissä emäkset ovat järjestäytyneet pitkäksi ketjuksi, jossa yksi emäskolmikko koodaa proteiinisynteesissää yhtä aminohappoa.
( poikkeuksena kolme emäskolmikkoa joiden tehtävä on lopettaa geenin luenta )
- RNA = ribonukleiinihappo, nukleotideistä koostuva polymeeri.
- Tumallisissa soluissa geenin sisältämän koodin muuttaminen proteiiniksi tapahtuu useassa vaiheessa.
- Lähetti-RNA rakentuu geenin informaation perusteella. Geenin sääteyaluetta tarvitaan RNA-synteesin aloittamiseen. RNA:n rakentaminen käynnistyy kun RNA-polymeraasientsyymi tarttuu eenin säätelyalueella sijaitsevaan promoottoriin.
- RNA-polymeraasientsyymi rakentaa tumassa olevista nukleotideistä emäspariperiaatteen mukaiseesti esiaste-RNA-molekyylin, joka sisältää geenin eksoni ja entrionalueet.
- Jotta varsinainen proteiinisynteesi voi alkaa, on esiaste-RNA muokattava lähetti-RNA:ksi.
- Ribosomi on pieni soluelin joka koostuu proteiineista ja RNA:sta. Se liikkuu lähetti-RNA:ta pitkin liittäen aminohappoja toisiinsa lähetti-RNA:n sisältämän geneettisen koodin perusteella.
- Ribosomiin on kiinnittyneenä kaksi siirtäjä-RNA:taa joista toinen on kiinni kasvvassa aminohappoketjussa, ja toinen tuo aminohappoketjuun seuraavan aminohapon.
- Aminohappojen välille muodostuu peptidisidos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti