- Solun toiminta on aineenvaihduntaa
- Solu akentaa tarvitsemiaan aineita entsyymien ohjaamissa biokemiallisissa reaktiossa pilkkomistaan ravintoaineista tai tarpeettomiksi käyneistä molekyyleistä
- Tuman DNA:ssa olevat geenit sisältävät informaation, jonka perusteella entsyymit tuotetaan ribosomeissa proteiinisynteesissä
- Tehokkaaseen toimintaan solu tarvitsee monenlaisia muitain soluelimiä ja rakenteita; soluhengitys mitokondriossa, solukalvvon avulla solu ottaa tarpeellisia ja poistaa tarpeettomia tai haitallisia aineita, lisäksi solukalvon pinnalla olevat reseptorit vastaanottavat solun tomintaa ohjaavia viestejä.
ELÄINSOLUN RAKENNE
1) tuma ja tumakotelo -> tumakotelo on muodostunut kahdesta tumakalvosta. Kumpikin kalvo rakentuu fosfolipidikerroksesta. Tuman sisällä on kullekkin lajille tyypillinen määrä DNA:sta ja proteiineista muodostuneita kromosomeja, missä geenit sijaitsevat. Tumassa voi myös erottaa myö ribosomeja tuottavan tumajyväsen.
2) solulimakalvosto -> kalvorakenteet raketuvat myös fosfolipidikerroksesta. Solulimakalvosto muodostaa sokkeloisen rakenteen joka on tärkeä aineiden valmistamisessa ja kuljettamisessa. Kalvostossa on runsaasti entsyymejä jotka ohjaat aineiden rakentamista.
3) solulima -> tarkoittaa tuman ja soluelinten ulkopuolelle jäävää nestemäistä osaa. Suurin osa siitä on vettä. Monet solun aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat solulimassa ja ovat entsyymien katalysoimia.
4) mitokondrio -> rakentuu sileästä ulkokalvosta ja poimuttuneesta sisäkalvosta. Siinä on omaa DNA:ta, ribosomeja ja lukuisia entsyymejä. Jos happea on läsnä, glukoosiin sitoutuneesta energiasta saadaan suuri osa tateen mitokondriossa tapahtuvan soluhengityksen avulla. Vapautettu energia sidotaan ATP-molekyylien runsasenergisiin sidoksiin. Mitokondriot lisääntyvät solussa itsenäisesti jakautumalla, ja niitä on sitä runsaammin mitä enemmän solu tarvitsee energiaa.
5) ribosomi -> pieniä soluelimiä, ne koostuvat ribosomaalisesta RNAsta ja proteiineista. Ribosomit ovat tärkeässä asemassa proteiinisynteesissä koska ne kokoavat aminohappoketjuja lähetti-RNAn sisältämän infon perusteella.
6) Golgin laite -> litteistä klvopusseista ja pienistä rakkuloista muodostunut soluelin. Golgin laitteessa tapahtuu proteiinien lopullinen muokkaus, siksi sitä kutsutaan usein solun postituskeskukseksi.
7) Lysosomit -> vain eläin- ja sienisoluissa. Toimivat kierrätyskeskuksina, joissa hajoitetaan suuria molekyylejä, vioittuneita soluelimiä ja palautetaan niistä saadut käyttökelpoiset osat tai aineet, kuten aminohapot, takaisin solulimaan.
8) Solun tukiranka -> säätelee mm. soluelimien paikkaa solussa, solujen liikkeitä, aineiden kuljetusta ja sekä reseptorien sijoittumista solukalvossa
9) keskusjyvänen -> eläinsolussa on kaksi proteiinisäikeistä muodostunutta keskusjyvästä, ne osalllistuvat tumasukkulan muodostumiseen solunjakautumisen aikana.
1) kasvisolun solukalvoa ympäröii jäykkä, monikerroksinen soluseinä. Se koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä.
Soluseinä tukee kasvisolua ja estää sitä vaurioitumasta, kun se ottaa osmoosin avulla vettä sisäänsä.
2) solukalvo on muodostunut kahdesta fosfolipidikerroksesta ja siihen uppoutuneista proteiineista. Solukalvon avulla solu kykenee kontrolloimaan mitä aineita soluun otetaan ja mitä sietä poistetaan.
3) peroksisomit on kasvi-, sieni-, ja eläinsolussa. Ne pilkkovat monien entsymiensä avulla yhdisteitä jota entsyymikoostumus riippuu kyseisen solun tehtävästä elimistösssä.
4) vakuolit ovat kalvon ympäröimiä nesterakkuloita. Vakuolin kalvo säätelee aineiden kulkeutumista sinne ja sieltä pois. Vakuoli tukee myös kasvisolua mekaanisesti aiheuttamalla nestejännityksen solun sisällä
5) Viherhiukkaset ovat kehittyneiden kasvien soluelimiä, joissa fotosynteesi tapahtuu. Viherhiukkasia ympäröi kaksoiskalvo samaan tapaan kuin mitokondrioita. Myös viherhiukkaset ovat kotelomaisia, ja ne kykenevät lisääntymään itsenäisesti. Viherhiukkasen kotelon sisällä on nestemäinen osa eli strooma ja yhteyttämiskalvostoa sekä useita päällekkäisiä kiekkomaisia kalvopinoja. Muuta viherhiukkasen sisältöä tummempana viherhiukkasissa erottuu usein tärkkelysjyväsiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti